sunnuntai 24. helmikuuta 2008

Sumareita tulevalle kaudelle

Perhonsidonnasta on tullut pidettyä kolmisen viikkoa taukoa, mutta kun tuo aurinko alkaa paistella niin sumarisidoksia alkaa syntymään. Siivosin sumaripinturirasiasta parikymmentä vanhaa sidosta pois ja niiden tilalle pitäisi tehdä uusia ottipelejä. Muutaman super-sumarin ja potemkinin sain päivällä väännettyä. Näistä on hyvä jatkaa eteenpäin.


Enää ei ole muuten aikaa kuin reilut kuukausi niin pääsee siimoja oikomaan huopanalle. Luvat saatiin varattua 29-30.3 viikonlopulle ja se on ollut normaalisti hyvää aikaa. Viime vuonna samaan aikaan kuoriutumiset olivat melko hyvät, mutta kaloja oli yllättävän vähän liikkeellä. Alajuoksun heinäsaarekkeilla pintoi tosin pari todella isoa könttiä, joista ainakin toinen 75cm yksilö oli koukutettu muutama päivä aikaisemmin. Meidänkin porukan pyynnöt se hyväksyi, mutta vei siimat mennessään. Kyseinen yksilö on muuten koukutettu sumariaikaan myös vuonna 2006 samasta paikasta, joten eiköhän se siellä tänäkin vuonna pyöri jos ei ole henkeään heittänyt.

tiistai 22. tammikuuta 2008

Pintureita ensi kaudelle

Viime aikoina on tullut sidottua aika läjä järviperhoja ensi kautta ajatellen. Pintureita en ole kuitenkaan vielä ehtinyt sitomaan, mutta kun posti kiikutti muutaman pussin Skalkan pinturikoukkuja niin kohta alkaa rasiat täyttymään.

Ensivaikutelma koukuista onkin erittäin hyvä. Koukut ovat paksulankaisempia kuin esim. Knapekit, joten niiden ei pitäisi oieta kalojen kanssa niin helposti. Tein ensi alkuun parit perusmallit ensi kautta varten ja tältä ne näyttävät:


Caddis - Skalka D2 #12-14


Skater - Skalka D2 #8

lauantai 22. joulukuuta 2007

Muuramejoki 22.12

Tämän kauden viimeinen reissu joulukalan toivossa suuntautui taas vaiheeksi kotijoelle. Jo etukäteen oli tiedossa, että kalan saaminen ei tulisi olemaan helppoa. Edellisestä istutuksesta oli jo vierähtänyt kuusi viikkoa ja kavereiden heikohkot saaliit eivät ainakaan kohottaneet itseluottamusta.

Saavuin joelle auringon nousun aikaan ja lähdin tarjoamaan kaloille hyväksi havaittua järvisettiä. Ensimmäinen heitto suuntautui tuttuun ottipaikkaan ja muutaman rauhallisen vedon jälkeen vapa taipui. Kala kiinni! Pikaisen väsyttelyn jälkeen kala kuitenkin pääsi irti. Tästä sain syyttää itseäni, taisi olla vielä aamu-unisuutta vastaiskua tehdessä. Jatkoin heittelyä samalla paikalla ja pian sain toisen kalan ottamaan. Tämä kala tuli ylös, joten tavoiteltu joulukala oli saatu.


Kaverini Juho ja Tuomas olivat kanssa tulleet joelle kalaan ja kävin huikkaamassa pojat harjuksen kalastelulta kirren ongintaan. Juho aloitti kalastuksen samalta paikalta josta sain aikaisemmin kalan ja muutaman minuutin kuluttua kirre sätki haavissa.




Iltapäivän puolella siirryin uuteen paikkaan kalastamaan ja siellä koin erään mielenkiintoisimman episodin mitä kalastusuralleni on sattunut. Olin kahlanneena jokeen kun näin yhtäkkiä parinkymmenen metrin päässä ylävirrassa komean tuikin. Varmaankin kaksiipisiä käy napsimassa, kävi mielessäni.

Heittelin muutaman heitoin tukkirenkaan kohdalle, mutta ottia ei kuulunut. Näin uuden pintakäynnin hiukan alempana ja kauempana aikaisemmasta. Kohta vedenpinta rikkoitui taas, ja taas, ja taas, ja taas, kunnes pintominen meni pinnassa muljuamiseksi niin, että koko kalan selkä oli näkyvissä. Kahlasin rantaa pitkin kalan perässä parikymmentä metriä ja heitin perhoa "tuikkiin", mutta ottia ei tullut. Mitä ihmettä kala teki pinnassa? Tämä olisi jäänyt vaivaamaan varmasti pidemmäksi aikaa, mutta vastaus lipui suoraan jalkoihini.


Pullaa se veteli naamaansa ja hyvin näytti maistuvan eli ihka oikea pullalohi oli kysymyksessä. Koppasin pullapalan käteen ja lähdin mäskittämään kalaa ylävirran puolelta. Tämän jälkeen juoksin äkkiä alavirran puolelle ja jäin odottamaan vapa kädessä reaktiota. Toistui sama kaava kuin aiemmin, mutta tällä kertaa sain kalan ottamaan perhooni. Valitettavasti kala irtosi muutaman potkun jälkeen. Loppupäivän kalastelin sitten tyhjää, mutta olipas mielenkiintoinen reissu kaiken kaikkiaan.

Kuvat (Tapani Korhonen):


Kalastelua


Saukon tekosia?

sunnuntai 25. marraskuuta 2007

Huopanakoski 24.11


Oli aika suunnata huopanalle KSPK:n pikkujoulujen merkeissä. Saavuttiin niskan talolle hiukan ennen kahdeksaa aamulla, joten jäi hyvää aikaa viritellä vavat kuntoon. Kasasin streameri kepin taimenille ja kohotus setin harjuksien toivossa.

Suuntasin ensimmäiseksi välisuvannon riutalle harjuksia narraamaan. Pari harjusta ja taimenta kelpuuttikin pinkin larvan, mutta kooltaan jäivät pieniksi. Hyvä aloitus joka tapauksessa ja kohoperho ajoi asiansa.

Vähän myöhemmin menin saunasuvannolle ja sieltä onnistuinkin narraamaan muutaman harjuksen 30-40cm, joista suurin otti kohoperhoon. Foamikelluke oli kuitenkin ilmeisesti liian suuri harjuksen suuhun ja jotenkin kala sai tartutettua itsensä pyrstöstä kiinni kohoperhoon. Oli muuten ensimmäinen kala, joka ylipäätään kelpuutti kohon.


Kalastin hämärän tuloon asti ja sain vielä muutaman pienen harjuksen ja taimenen. Reissun suurimman taimenen sai Masi ja sillä oli mittaa 48cm. Meitä oli yhdeksän henkeä kalassa ja yli 40cm taimenia tuli ainoastaan 2kpl. Ei se aina ole helppoa tämä rauhoituksen jälkeinen kalastaminen.

Illalla syötiin Riitan laittamat jouluruuat, katsottiin muutama kalastusaiheinen dvd ja nautittiin saunan lomassa virvokkeita. Mukavaa oli!

torstai 22. marraskuuta 2007

Kohoja ja larvoja

Talvi tekee tuloaan ja kalojen käyttäytyminen koskessa muuttuu. Lisäksi useilla joilla on päällä kahluukielto, joka tekee perinteisestä larvastamisesta hankalan. Tällaisessa tilanteessa saadaan indikaattorien avulla haravoitua ottipaikat suurelta alalta. Kisamies ei kuitenkaan indikaattorien käyttöön sorru. Siltä pohjalta lähdin viime talven jälkeen kehittämään ns. kohoperhoja jotka toimivat indikaattorin korvikkeena.

Ensimmäisiä malleja tuli väännettyä booby tangoista ja perhot olivat melkoisen karuja. Eivät kelluneet tarpeeksi hyvin ja kiersivät siimaa. Kehittelyn jälkeen päädyin Suspender Midge Pupa malliseen viritykseen. Ensimmäisellä uittokerralla ei muistaakseni kalaa noussut, mutta sen jälkeen on tullut useampiakin. Yksikään kala ei itse "kohoon" ole iskenyt vaan sen alla uiviin perhoihin kylläkin. Kaiken kaikkiaan koho perhosta tuli varsin onnistunut viritys ja odottelenkin innolla ensi viikonlopun huopanan keikkaa. Katsotaan miten se toimii siellä.

lauantai 17. marraskuuta 2007

Muuramejoki 17.11

Perinteinen rauhoituksen jälkeinen reissu suuntautui kotijoelle. Virittelin jo vavat kuntoon edellisenä iltana, kuten on ollut tapana tehdä muuramejoen reissujen suhteen. Joki on nimittäin alle puolen kilometrin päässä kotoa, niin helpottaa kummasti kun kaikki on valmiina kalastusta varten.

Suuntasin joelle kahdeksan maissa aamulla, keli oli viileä ja pakkasta oli -6 astetta. Aloitin kalastuksen vitos-uppoavalla siimalla ja booby litkalla. Puoli tuntia vedin tyhjää ja ihmettelin, että mikä mättää. Vaihdoin uittotekniikkaa ja sainkin heti kaksi kirreä. Tämän jälkeen vaihdoin kellusiima setin ja leechit kiinni. Myös leechit maistui ja sain kaksi kirreä ylös. Kaverini saapui näihin aikoihin kalalle ja koukutti myös yhden kirren, mutta sitten tulikin hiljaista, joten oli aika siirtyä uusille paikoille.

Tämän jälkeen alkoikin tapahtua. Kirrejä tuli tasaiseen tahtiin leecheillä ja boobeilla. Kaverini onnistui kaiken huipuksi koukuttamaan vajaa 50cm taimenen ja ne ovat harvinaista herkkua muuramejoella. Kirjolohet tuntuivat liikkuvan isoissa parvissa, koska välillä meni pidempikin tovi ilman tapahtumia ja yhtäkkiä vapa oli kokoajan mutkalla. Suurin osa kaloista oli istutettu viikko sitten, mutta myös jotain vanhoja kalojakin tuli koukutettua.

Reissu oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja uudet perhotkin tuntuivat maistuvan kaloille. Ylhäällä tuli käytettyä reilut 20 kirreä, joten sai se vapakäsikin vähän treenausta.

Kiitoksia Tapanille kuvista:


Ottihetki


Kiinni on


Viimeiset hypyt


Taimen vääntää

sunnuntai 11. marraskuuta 2007

Päivitystä

Viime aikoina on ollut hiljaiseloa blogin kanssa, joten heitetäänpä tänne välillä tekstiä. Viime aikoina on tullut väännettyä järvirasioita täyteen. Urakkaa on vielä kovasti jäljellä, mutta eiköhän sitä tässä talven aikana saa jotain aikaiseksi.

Marraskuulle on varattu pari päivää kalastukselle. 17 päivä on muuramejoella rauhoituksen jälkeiset avajaiset ja 24 päivä sitten suunnataan huopanalle KSPK:n pikkujoulujen merkeissä. Niistä reissusta on raporttia luvassa jos kelit ovat kalastuksen kannalta otolliset.