Huopanankoski 29-30.3.2008

Kauden ensimmäinen sumarikeikka tuli "perinteisesti" heitettyä huopanalle. Kelejä kytättiin koko viikko ja toivottiin, että reissun aikaan olosuhteet olisivat kohdallaan. Saavuttiin huopanalle lauantaina aamuna hyvissä ajoin ja keli näytti mitä parhaimmalle. Aurinko paistoi ja keli alkoi vähitelleen kääntyä plussan puolelle. Astuttaessa ulos autosta paljastui kuitenkin, että tuuli oli melkoinen ja aiempien vuosien kokemuksella se ei luvannut hyvää...

Suuntasin heti aluksi vakipaikalle ottamaan ensimmäisen harrin ja muutaman minuutin päästä sainkin vapauttaa reilut 30cm poikasen. Tämän jälkeen suuntasin sitten taimenen pyyntiin. Pääsinkin päivän mittaan heittämään pinturia kolmelle pintovalle kalalle joista sain ylös noin 35cm harjuksen. Taimenet eivät osoittaneet mitään mielenkiintoa pyyntöjä kohtaan.

Ajattelin pitää pienen tauon ja tulla takaisin hiukan myöhemmin katsastamaan tilannetta. Tauon jälkeen suuntasin taas pelipaikolle ja yllätysyllätys, siellähän se Jokilahti jo pönötti ja kehui saaneensakin 58 senttisen taimenen. Hirveät täpinät näytti päällä olevan ja toista kalaa oli lähdössä jo yrittämään. Eipä kestänyt kauaakaan kun toinen kala jo rimpuili haavissa. Siinäpä ne minun bongaamat tuikkijat sitten olivat, sainpahan opetuksen siitä miten kalat otetaan ylös. Video väsytyksestä >>



Pintovat kalat oli koukutettu, joten lähdin taas harjusten pyyntiin. Kohosetti vaan kasaan ja menoksi. Kohoronkkiminen toimikin hyvin ja sain koukutettua kolme harria joista suurin oli 43 senttiä. Siihen oli hyvä lopettaa päivän kalastus vaikka kaksi "menetettyä" taimenta jäivätkin vaivaamaan.


Illalla sitten saunottiin ja otettiin muutama olut. Siinä se ilta menikin mukavasti.


Sunnuntai päivä alkoi samanlaisissa tuulisissa merkeissä kuin lauantaikin, mutta kalaan oli lähdettävä ja kauden ensimmäinen sumaritaimen oli saatava. Suuntasinkin edeltävän päivän paikoille Juhan kanssa ja heti perille päästyä bongasin ensimmäisen tuikin. Kahlasin heittopaikalle ja suuntasin ensimmäisen heiton kalalle. Perho laskeutui nätisti syöntilinjalle ja otti tuli välittömästi. Vapautinkin pian pirteän 35 senttisen taimenen. Ensimmäinen sumaritaimen oli siis saatu, mutta isompia pitäisi vielä saada. Taimenten tuikkeja ei kuulunut, joten piti koittaa mäskitystä. Heiteltiin muutamia sumareita sopivalle linjalle ja sen ansiosta saatiinkin yksi taimen pintomaan. Arvottiin heittäjä ja pääsinkin kokeilemaan kalaa. Muutaman heiton jälkeen sain kalan nousemaan ja tämä olikin hiukan parempi yksilö. Kala oli valitettavasti joutunut saukon raatelemaksi. Pahaa jälkeä ne saavat kyllä aikaiseksi.



Kalan jälkeen olikin aika suunnata kotia kohti. Ensi viikonloppuna sitten äsylle. Toivottavasti siellä ei olisi tuuli haittana.